Musketöörit äkseerasivat kuninkaan kunniaksi. Kuva: Mikko Suominen
Wiaporin joulubaalissa 26.11.2011 seurueemme oli ensimmäistä kertaa järjestämässä tanssinopetusta ja illan tanssiaisia. Olimme harjoitelleet tansseja kovasti, jotta kaikki sujuisi Suomenlinnassa mahdollisimman hyvin ja meitä olisi mahdollisimman monta ohjaamassa ensimmäistä kertaa tanssivia. Olimme poimineet tansseiksi muutaman englantilaisen piiritanssin maalaistanssien laajasta kirjosta sekä pääasiassa englantilaisia solatansseja, joista tanssimestarimme monsieur Jean-Baptiste de Champsney oli muotoillut kolmen tanssin harjoitus- ja tanssiaissettejä.
Seurueemme naisväki ihailee musketöörejä. Kuva: Mikko Suominen
Päivällä 1700-luvun markkinoiden ohessa opetimme halukkaille tanssia Myllysalin alakerrassa ja saimme myös paljon yleisöä. Varsinaista tanssiaiskansaa ei harjoituksissa kovin paljoa näkynyt, mutta nuori renki ja piika kävivät seuranamme pyörähtämässä pikaisesti, ennen kuin heidät komennettiin töihinsä. Kaiken kaikkiaan saimme tanssittua seitsemän tanssia yhdeksästä suunnitellusta ja pysyimme hyvin aikataulussa, mitä olimme hieman jännittäneet. Onneksi paroni von Mannheim oli todella hyvä aikatauluttaja.
Myös tanssimestarimme sai hameväen suut messingille. Kuva: Mikko Suominen
Harjoitusten päätyttyä kiiruhdimme takaisin majatalolle vaihtamaan yllemme jotain baaliin sopivampaa. Seurueemme saapui valitettavasti hieman myöhässä juhlapaikalle, sillä aikataulu oli tässä välissä hieman turhan kireä neljän naisen ja parin miehen laittautumiseen. Ehdimme kuitenkin syömään kaikessa rauhassa, joten tuskin olimme kovin pahasti myöhässä.
Juhlakansaa Myllysalissa. Kuva: Mikko Suominen
Illan mittaan saimme nauttia niin hyvästä ruoasta, kiitospuheista kuin hyvin rohkeasta varjoteatteriesityksestä ja Bellmanin lauluista. Siinä jo naimattoman neiti Nordbackin korvat taisivat hieman punehtuakin! Kaikilla näytti olevan oikein hauskaa, ja keskustelu pöytäseuran kanssa pulppusi. Ennen kahvia vanhanmusiikinyhtye Muskotti soitti juhlakansalle pienen konsertin jälkiruokaa odotellessa.
Fredrika ja gambansoittaja Karoliina-neiti. Kuva: Ida Perälä
Tanssilattianamme toimi salin koroke. Halukkaita tanssijoita oli luonnollisesti enemmän kuin harjoituksissa oli ollut tanssijoita, joten kertasimme tanssit hyvin nopeasti, ennen kuin panimme jalalla koreasti. Illan suosikiksi nousi odotetusti Hole in the Wall ja uutukaisena tanssina myös Le Pistolet, joka taisi olla etenkin Waruswäen musketöörien mieleen. Juhlakansa tanssi todella mallikkaasti niinkin vähäisellä ohjeistuksella, ja kaikki sujui hyvin, vaikka tanssisettejä sovitettiinkin uusiksi lennosta osaamisen ja tanssijoiden kiinnostuksen mukaan. Tilaa tanssille vain oli valitettavan vähän.
Tunnelmia yläilmoista. Kuva: Ida Perälä
Koko ajan tanssiamme säestämässä oli niin päivän harjoituksissa kuin illan tanssiaisissakin uskomattoman kärsivällinen vanhanmusiikinyhtye Muskotti. Heille ei voi kuin kumartaa ja niiata syvään kiitokseksi kaikesta pitkäpinnaisuudesta tanssien kanssa ja kauniista illalliskonsertista.
